SALDANA STYLE.

Buzzfoto, Zimbio, WhoWhatWear, FrugalFashionistas, CafeMom

WHAT'S LEFT AFTER A GOOD PARTY?

Punaviiniä olohuoneen matolla ja yövieraiden patjalla, suolaa ja roskia kylppärin lattialla sekä pehmohiiri, henkari ja lusikka eteisessä. Tyylikästä!

Red wine on the livingroom carpet and on the sleep-over-guests mattress, salt and trash on the bathroom floor and a toy mouse, coat hanger and a spoon in the hallway. Classy!

SHOE IN YOUR FACE.

from.

Mielettömän upeita, Minna Parikan kengistä askarreltuja naamioita! Kuvaaja Nina Merikallio. Kävin eilen Parikan kaupalla ja sain vilkaista kesä 2010 malliston esitettä jonka stailauksessa naamioita oli käytetty. Ensi kaudeksi on tulossa on aivan ihania kenkiä ja vaatteita!

Unbelievably cool masks made from Minna Parikka shoes. Photographed by Nina Merikallio. Yesterday I went to Parikka boutique and got a peek at their summer 2010 collection leaflet where they used the masks for styling. They have some wonderful shoes and clothes for next season!

ALCAZAR DE COLON.

Kuvia Diego Colonin eli Kristofer Columbuksen pojan talosta Santo Domingosta. Sisustus teki minuun vaikutuksen, pidän  vaaleista seinistä, kivilattioista ja taidokkaasti valmistetuista tummista puuhuonekaluista. Hassua, että puoli vuosituhatta vanha sisustustyyli miellyttää minua paljon enemmän kuin ns. moderni tyyli.

Pictures from the house of Diego Colon, the son of  Kristofer Columbus, in Santo Domingo. I really loved the white walls, stone floors, the massive dark wood furniture and ofcourse all the decorations. It's funny that an interior design older than half a millenia can inspire me more than the "modern" style.

-20 DEGREES BUT THINKING 'BOUT SPRING.

Vuoden vaihteen jälkeen ja alerekkien tyhjennyttyä parhaasta tavarasta alkaa väkisinkin jo kyllästyä kuluvan talvikauden lookeihin. Onneksi kevät tuo pian tullessaan jotain uutta kauppoihin, ja voi alkaa toteuttaa itseään jo syyskuussa esiteltyjen kevätmallistojen inspiroimana.

Karen Walker, Sportmax, Ralph Lauren, DKNY. From Style.com & Elle.uk

ZOE SALDANA.

From: Iblogtoblog, Black Celebrities, AyeBeClear.

XTREME.

Joululoma ei ole ollut kovin tapahtumarikas, saatte vielä varmaan helmikuussakin juttua Dominikaanisesta tasavallasta. Kävimme Isabel-vuoren viidakossa laskemassa pyllymäkeä vesiputouksilla. Pikkuisen jännitti hypätä tuollaiseen kallioon kuluneeseen vesikouruun ja tipahtaa alla odottavaan lammikkoon monen metrin korkeudesta.

In Dominican Republic at Mount Isabel jungle, sliding and jumping from the "27 waterfalls". It was a bit unnerving to jump into a water slide that had been eroded to the rock and fall into a pool from about 10 feet.

MINNIE GOES TO ARMY.

Jeremy Scott Army Helmet on RiRi & Ieke Stange.

KEEP WARM.

Pitkähkön tauon jälkeen tarjoilen teille taas päivän asua. Nollakelillä shoppailu yhden kadunpätkän varrella levittäytyvässä Jyväskylän keskustassa ei edellyttänyt lämpökerrastoja tai napavarusteita, joten selvisin lemppariksi kivunneella turkisliivi-nahkatakki-yhdistelmällä. Turkisliivin ostin Hampurin matkaltani H&M:stä, sain sen puoleen hintaan, nahkatakki on ostettu Pariisista vuonna 2005. Trikootunika epäsymmetrisellä helmalla on Gina Tricot:n alesta ja leggarit American Apparelista. Tänään alesta tarttuivat mukaan Seppälän konjakinruskeat nahkahanskat kahdeksella eurolla, sekä Lindexin neulekynsikkäät 3,50€. Mielestäni ne näyttävät aika söpöiltä yhdessä :)

Todays outfit for shopping at the sales in Jyväskylä was my new favourite combo, faux fur vest and leather jacket. The fur vest I got from H&M in Hamburg for 50% discount, and the leather jacket I bought in Paris 4 years ago. Tunic with asymmetric hem is from Gina Tricot and leggings from American Apparel. I found cognac brown leather gloves for 8 euros and "cropped knit mittens" for €3,50. I think they look real cute together :)

WHEN IN ROME, DO AS THE ROMANS DO.

... Eli maassa maan tavalla! Dominikaanisessa tasavallassa tuli eteen monta outoa asiaa ja tilannetta, jotka tällaiselle jopa hieman maailmaa nähneelle suomalaiselle olivat melko häkellyttäviä. Ensi järkytyksen hälvennyttyä täytyi aina muistuttaa itseään, että dominikaaneille ne itsestä erikoisilta tuntuneet asiat olivat aivan normaaleja ja jokapäiväisiä. Esimerkiksi kukkotappelut olivat joka sunnuntainen koko kansan huvitus, niitä järjestettiin joka maalaiskylässä ja kaupunkikorttelissa. Liikenne oli vallan mahdotonta, ajokorttia ei kuulemma tarvinnut ja auton kuljettaminen vaati pelkästään rohkeutta. Autoissa ei tarvinnut välttämättä olla rekisterikilpiä edessä ja takana, ja suurin osa ajoneuvoista näytti siltä, että niillä on muutaman kerran törmätty johonkin. Mopon selässä saattoi olla neljä ihmistä kerralla, eikä rattijuopumus ollut rangaistavaa.
Pääkaupungissa Santo Domingossa, jossa asuntopula oli suuri, näkyi asuinalueita joilla taloja oli vain rakennettu talojen päälle, kaikkiin rakennuksiin ei edes johtanut minkään laista tietä, eikä koko pintapuolisesti melko modernilta näyttävällä alueella ollut sähköjä tai juoksevaa vettä. Santo Domingo on koko "uuden maailman" ensimmäinen kaupunki, sen rakennutti Kristofer Kolumbuksen veli Bartolomeo vuosina 1496-1498. Upeassa historiallisessa vanhassa kaupungissa sijaitsi museoitu Kolumbuksen pojan talo, jonka edessä kauniilla vanhalla aukiolla kohosi jättimäinen Coca-Cola -joulukuusi. Tyylikästä.
Moottoritien varrella aivan tien penkalla oli savuavia "ruokakojuja". Niistä sai ostaa (matkaevääksi?!) kokonaisia grillattuja porsaita tai vaikka raakoja, nyljettyjä vuohia. Vuoristokylässä maaseudulla sijaitsevassa kahvilassa juomat keitettiin padassa avotulella, suodatettiin jossakin erehdyttävästi vanhan sukan näköisessä kangasputkessa ja juotiin minikokoisista muovipikareista. Täytyy kyllä sanoa, että en ole ikinä maistanut niin hyvää kahvia tai kaakaota, tuoreista ja juuri valmistetuista aineista suoraan viidakosta. Kaakaopötköstä raastettiin paloja vanhalla kunnon riivinraudalla kuumaan veteen, kahvipavut paahdettiin tummiksi sokerin kanssa ja murskattiin jättimäisellä huhmareella.
Kotieläimillä ei ollut mitään turhia aitauksia, lehmät ja joskus hevosetkin käyskentelivät vapaana tien vierellä laitumilla ja lepäilivät pusikoissa. Kanoja juoksenteli joka paikassa, eikä niitä näyttänyt kukaan sen kummemmin vahtivan. Kulkukoiria oli joka puolella, mutta eivät ne oikestaan ihmisistä piitanneet, tonkivat vain rauhassa roskakasoja ja vilistivät karkuun jos joku yritti lähestyä. Loppukevennyksenä viimeisessä kuvassa näkyy öljytankkeri tai rahtilaiva, jolle oli annettu hupaisa nimi "Funky".

Täällä Jyväskylässä on kylmä ja paljon lunta, en voi uskoa että muutama päivä sitten olin vielä 50 astetta lämpimämmässä ilmastossa ruskettumassa!