Ensin tein ratkojalla kaksi viiltoa allekkain vaakatasossa. Viillot kannattaa tehdä hieman lähemmäksi toisiaan kuin minkä kokoisen aukon haluaa, ainakin stretchkankaaseen.
Vetelin "pystylankoja" ratkojan tylsällä puolella varovasti alaspäin, jotta vaakalangat irtosivat niistä. Kannattaa varoa katkaisemasta vaakalankoja.
Kun olin saanut sen verran lankoja purettua ratkojalla, että sain niistä sormilla otteen, homman nopeuttamiseksi nypin pystylangat irti kynsillä.
Halusin reunoista vielä räjähtäneemmän näköiset, joten purin aukon ylä- ja alareunoista vaakalankoja esiin ja jätin pystylangat törröttämään paikoilleen.
Tässä valmiit reiät. Ylemmässä kuvassa hankasin kangasta ensin raastinraudan pienellä karkealla sivulla, alemmassa raastirautaa hinkaattin vain aukon ympärille jälkeenpäin.
Raastinrauta on tosiaan hyvä väline kulutusten tekoon . Rypistin kangasta poimuiksi ja hankasin poimujen huippuja raudalla.
Tällä tavalla saa tehtyä pitkiä, kapeita kulutusjälkiä. Jos tarpeeksi kauan hinkkaa, saa kyllä aikaiseksi ihan reiätkin. Kun raastinrautaa hieraisee muutaman kerran tasolle levitettyyn farkkustretchkankaaseen, tulee nukkaisen ja kulahtaneen näköistä jälkeä.
Tässä revityt byysat "valmiina". Luulen, että tulen vielä tekemään noihin enemmän reikiä ja kulutuksia kunhan totuttelen rauhassa tuohon lookiin. Sivusaumat, takataskut, vyötärönauhan ja lahkeensuut hankasin todella rispaantuneiksi raastinraudalla, mutta muuten jätin housut takaa ehjiksi. Uskaltaisinkohan laittaa nämä tänään jalkaan...?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti