XTREME.

Joululoma ei ole ollut kovin tapahtumarikas, saatte vielä varmaan helmikuussakin juttua Dominikaanisesta tasavallasta. Kävimme Isabel-vuoren viidakossa laskemassa pyllymäkeä vesiputouksilla. Pikkuisen jännitti hypätä tuollaiseen kallioon kuluneeseen vesikouruun ja tipahtaa alla odottavaan lammikkoon monen metrin korkeudesta.

In Dominican Republic at Mount Isabel jungle, sliding and jumping from the "27 waterfalls". It was a bit unnerving to jump into a water slide that had been eroded to the rock and fall into a pool from about 10 feet.

MINNIE GOES TO ARMY.

Jeremy Scott Army Helmet on RiRi & Ieke Stange.

KEEP WARM.

Pitkähkön tauon jälkeen tarjoilen teille taas päivän asua. Nollakelillä shoppailu yhden kadunpätkän varrella levittäytyvässä Jyväskylän keskustassa ei edellyttänyt lämpökerrastoja tai napavarusteita, joten selvisin lemppariksi kivunneella turkisliivi-nahkatakki-yhdistelmällä. Turkisliivin ostin Hampurin matkaltani H&M:stä, sain sen puoleen hintaan, nahkatakki on ostettu Pariisista vuonna 2005. Trikootunika epäsymmetrisellä helmalla on Gina Tricot:n alesta ja leggarit American Apparelista. Tänään alesta tarttuivat mukaan Seppälän konjakinruskeat nahkahanskat kahdeksella eurolla, sekä Lindexin neulekynsikkäät 3,50€. Mielestäni ne näyttävät aika söpöiltä yhdessä :)

Todays outfit for shopping at the sales in Jyväskylä was my new favourite combo, faux fur vest and leather jacket. The fur vest I got from H&M in Hamburg for 50% discount, and the leather jacket I bought in Paris 4 years ago. Tunic with asymmetric hem is from Gina Tricot and leggings from American Apparel. I found cognac brown leather gloves for 8 euros and "cropped knit mittens" for €3,50. I think they look real cute together :)

WHEN IN ROME, DO AS THE ROMANS DO.

... Eli maassa maan tavalla! Dominikaanisessa tasavallassa tuli eteen monta outoa asiaa ja tilannetta, jotka tällaiselle jopa hieman maailmaa nähneelle suomalaiselle olivat melko häkellyttäviä. Ensi järkytyksen hälvennyttyä täytyi aina muistuttaa itseään, että dominikaaneille ne itsestä erikoisilta tuntuneet asiat olivat aivan normaaleja ja jokapäiväisiä. Esimerkiksi kukkotappelut olivat joka sunnuntainen koko kansan huvitus, niitä järjestettiin joka maalaiskylässä ja kaupunkikorttelissa. Liikenne oli vallan mahdotonta, ajokorttia ei kuulemma tarvinnut ja auton kuljettaminen vaati pelkästään rohkeutta. Autoissa ei tarvinnut välttämättä olla rekisterikilpiä edessä ja takana, ja suurin osa ajoneuvoista näytti siltä, että niillä on muutaman kerran törmätty johonkin. Mopon selässä saattoi olla neljä ihmistä kerralla, eikä rattijuopumus ollut rangaistavaa.
Pääkaupungissa Santo Domingossa, jossa asuntopula oli suuri, näkyi asuinalueita joilla taloja oli vain rakennettu talojen päälle, kaikkiin rakennuksiin ei edes johtanut minkään laista tietä, eikä koko pintapuolisesti melko modernilta näyttävällä alueella ollut sähköjä tai juoksevaa vettä. Santo Domingo on koko "uuden maailman" ensimmäinen kaupunki, sen rakennutti Kristofer Kolumbuksen veli Bartolomeo vuosina 1496-1498. Upeassa historiallisessa vanhassa kaupungissa sijaitsi museoitu Kolumbuksen pojan talo, jonka edessä kauniilla vanhalla aukiolla kohosi jättimäinen Coca-Cola -joulukuusi. Tyylikästä.
Moottoritien varrella aivan tien penkalla oli savuavia "ruokakojuja". Niistä sai ostaa (matkaevääksi?!) kokonaisia grillattuja porsaita tai vaikka raakoja, nyljettyjä vuohia. Vuoristokylässä maaseudulla sijaitsevassa kahvilassa juomat keitettiin padassa avotulella, suodatettiin jossakin erehdyttävästi vanhan sukan näköisessä kangasputkessa ja juotiin minikokoisista muovipikareista. Täytyy kyllä sanoa, että en ole ikinä maistanut niin hyvää kahvia tai kaakaota, tuoreista ja juuri valmistetuista aineista suoraan viidakosta. Kaakaopötköstä raastettiin paloja vanhalla kunnon riivinraudalla kuumaan veteen, kahvipavut paahdettiin tummiksi sokerin kanssa ja murskattiin jättimäisellä huhmareella.
Kotieläimillä ei ollut mitään turhia aitauksia, lehmät ja joskus hevosetkin käyskentelivät vapaana tien vierellä laitumilla ja lepäilivät pusikoissa. Kanoja juoksenteli joka paikassa, eikä niitä näyttänyt kukaan sen kummemmin vahtivan. Kulkukoiria oli joka puolella, mutta eivät ne oikestaan ihmisistä piitanneet, tonkivat vain rauhassa roskakasoja ja vilistivät karkuun jos joku yritti lähestyä. Loppukevennyksenä viimeisessä kuvassa näkyy öljytankkeri tai rahtilaiva, jolle oli annettu hupaisa nimi "Funky".

Täällä Jyväskylässä on kylmä ja paljon lunta, en voi uskoa että muutama päivä sitten olin vielä 50 astetta lämpimämmässä ilmastossa ruskettumassa!

LA VIDA EN LA PLAYA.

Ensimmäinen raporttini Dominikaanisesta tasavallasta sisältää yllättäen rantameininkiä. Lomakohteemme sijatsi Hispaniolan saaren pohjoisrannalla, eli todellisuudessa olimme Atlantin, emme Karibian meren, rannalla. Vesi oli puhdasta ja kirkasta, loputtomiin jatkuvat hiekkarannat siistejä ja uskomatonta kyllä melko hiljaisia. Hotellialueen rannalla oli tietysti turisteja, muttei missään nimessä ruuhkaksi asti. Löysimme täysin aution kaistaleen rantaa lomakylämme ulkopuolelta, kymmenen minuutin kävelymatkan päässä suositulta surffauspaikalta. Oli aika surrealistinen fiilis tuijottaa vaaleaa hiekkaa ja palmuja ja tajuta, että kilometrejä jatkuvalla luonnotilaisella rannalla ei ollut ketään muita. Yleisesti maisemat olivat kuin elokuvista, ja välillä oli hieman epätoivoinen fiilis siitä, että miten ihmeessä pystyn jälkeenpäin kuvailemaan kenellekään sitä fiilistä jonka maisemat aiheuttivat. Kamerakin tallentaa vain näkymän, ei tunnelmaa, mutta ehkä voitte näitä näpsyjä katsellessanne kuvitella meren suolaisen tuoksun tuulessa, auringonpaisteen ihollanne ja rommin nostattaman hyvän mielen.

YOUR PERSONAL TOUR GUIDE TO HELSINKI.

Scanned by Fashion Gone Rogue  from Saga Magazine

Photos Lasse Bak Mejlvang

Style Vibe Dabelsteen

Hair & Make up Karoliina Kangas

FELIZ NAVIDAD!

Hyvää joulua kaikille, toivottavasti olette saaneet nauttia hyvätsä seurasta, maukkaasta ruoasta ja ennen kaikkea joulurauhasta! Huomenna palaan kirjoitteluhommiin, saatte raporttia matkasta :)

SICK! BUT COOL.

Eiliseltä kuvauspäivältä Versacen 2010 kesämalliston monstereita vaivasella 15 sentin korolla ja kummallisella proteesiraajamateriaalilta näyttävällä platformilla. Nämä jalassa on kiva hyppiä ja heilutella tukkaa, varsinkin kun popot ovat pari kokoa liian isoja. Nilkannyrjäytysyritykset jatkuvat tänään.

Yesterdays shoe monsters, Versace spring 2010 booties and sandals with an insane 15 cm heel and weird plateau that looks like prosthesis limb material. It was very nice to try to jump and flip my hair in these, especially when they were two sizes too big. Ankle braking attempts continue today.

I GUESS NOBODY EVER TOLD YOU ALL YOU MUST HOLD ON TO IS YOU.

...One day all them bags gone get in your way, so pack light. Näin on joku joskus sanonut, mutta eipä ole vielä meikäläinen kerennyt sisäistää tuota elämänohjetta. Tällä kertaa käsittelen sanoman kirjaimellista merkitystä, olen nimittäin taas pakkausrumban keskellä. Lento Berliiniin lähtee 17:30, sitä ennen on pestävä pyykkiä Domin matkaa varten ja ihanteellista olisi jos kerkeäisin Berliiniin mukaan lähtevän laukun lisäksi pakata vielä lomamatkatavarat valmiiksi. Okay, en välttämättä tarvitse kuusia bikineitä kahden viikon lomalle, mutta eikö olisi mukavampaa kun ei tarvitsisi pestä ja kuivatella biksuja joka käytön jälkeen? Ja mitä toppeihin ja tunikoihin tulee, kyllähän niitä täytyy olla mukana useampi kappale ihan jo sen takia, että Suomessa ei ikinä ole tarpeeksi hellepäiviä että kerkeäisi ulkoiluttaa kaikkia ihania kesähepeniä. Entäpä kengät, eihän kukaan voi olettaa että nainen pärjää 14 päivää samoilla sandaaleilla! Jep, matkalaukku painaa jo nyt varmaankin 30 kiloa, ja vieläkin tuntuu että kaikki "ehdottoman tarpeellinen" ei ole mukana. Voisi luulla, että tässä kuusivuotisen urani aikana olisin jo oppinut pakkaamaan järkevästi...

WINTER WANTED.

Parka Mr.&Mrs. Furs, hanskat Michael Kors, bootsit Oasis, Ugg classic short.

Uskomatonta, että vaatekaapistani puuttuu muutama essentiaalinen varuste Suomen pitkän talven varalle. Ensinnäkin kaipaan topattua ja lämmintä parkaa, jossa olisi karvareunuksinen huppu. Tällainen takki olisi ajaton ja kävisi niin Lapin lomien kuiviin paukkupakkasiin, Keski-suomen lumisateisiin ja Helsingin inhottaviin tuulisiin räntäpäiviin. Miten ihmeessä en ole vielä hankkinut itselleni tuollaista takkia?
Jostain kumman syystä minulla ei ole yksiäkään mustia lyhytvartisia nahkahanskoja. Nehän olisivat kaikista monikäyttöisimmät käsineet! Joulun jälkeen etsin alesta itselleni yksinkertaisen ja kauniin parin, ja pidän niistä visusti huolta. Minulla on aikaa myöden kalliiksi käyvä taipumus hävittää kaikki hanskani, sen takia yleensä ostelen vain H&M:n parin euron neulesormikkaita...
Kaipailen myös mustia, matalavartisia cowboy-bootseja. Bootsit kävisivät niin kapeiden kuin leveiden housujen kanssa, ja näyttäisivät hyvältä mekkojen parina. Ne olisivat täydelliset kengät läpi talven kaupungilla työasioiden perässä juoksenteluun, niinä pitkinä päivinä joina korkonilkkurit laittaisivat tassut liian koville. Haluaisin bootseihini tosin hieman enemmän korkoa kuin kuvassa, 5 senttiä olisi hyvä mitta.
Aikaisemmin olen vain naureskellut Ugg-saappaille, mutta Hampurissa tulin siihen tulokseen että tarvitsen ehdottomasti sellaiset! Kokeilin kämppikseni Uggeja ja sovittelin samantyyppisiä popoja kaupoissa, ne ovat niin ihanan lämpimät ja pehmeät! Aito lampaankelsi tuntui luksukselta varpaille koko päivän korkkareilla kävelyn jälkeen. Uggit olisivat täydelliset sisäkengät niissä maissa joissa taloja ei vaivauduta lämmittämään kunnolla, loistavat pitkillä lennoilla ja koto-Suomessa vaivattomat talvikauden sunnuntaiaamujen lähikaupassakäyntikengät.